sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Hiusjuttuja

Moikka ja lokoisaa sunnuntaita!

Sunnuntai, siivouspäivä. Ja hiusinspiraation selailua netin syövereistä (eli siivoilun välttelyä/hidastelua). Olen jo hetken aikaa kaivannut pientä muodonmuutosta hiuksiini. Edellisestä kampaajakäynnistä alkaa olla yli puoli vuotta ja silloin ihanan parturi-kampaajaystäväni Reetan loihtima long bob -leikkaus ja liukuväri alkavat olla ehostuksen tarpeessa. Eteen viistottuva leikkaus tuntuu nyt hapsottavalta ja vaalennettu latvaosa kellertää. Edessä siintävä kesäkin saa haaveilemaan vähän vaaleammasta lookista.

Tosi kauan olen ihastellut viileän vaaleita ja luonnollisia ruskean sävyjä, sellaisia aavistuksen liukuvärjättyjä ja raidoitettuja. Esimerkiksi ruotsalaisen bloggaaja Kenzan hiukset ovat mielestäni ihan täydelliset, ah!

Meillä tuli poikaystävän kanssa yksi ilta puheeksi haitalliset aineet kosmetiikkatuotteissa, tai lähinnä se, ettei kaiken maailman tuotteista koskaan oikein tiedä mitä ne sisältävät ja millaisia vaikutuksia ihmetököttien pitkäaikaisella käytöllä saattaa olla. Itselleni tuli mieleen hiusvärit, joita olen nyt kampaamokäyntien välillä ostanut kaupasta ja värjännyt hiusten tyveä noin kerran kuussa. Pahoin pelkään, että olen ehkä alkanut vähän allergisoitumaan väriaineille tai jollekin ainesosalle niissä, sillä tuntuu että päänahkaa kihelmöi joka kerta enemmän hiuksia värjätessä. Olen muutenkin aika allerginen joillekin eläimille sekä siitepölylle, joten ei kai se olisi ihme, jos allergisoituisi tietyille kemiallisille aineillekin. Hmm, ei kiva juttu.

Sitten, nuo värjäyksen haittapuolet yhdistyivät mielessäni haaveiluun vaaleammista, luonnollisemmista hiuksista ja voilá, idea oli valmis! Nimittäin ihan oma hiusvärini, juuri se ärsyttävä tyvikasvu, on oikeastaan se väri jonka hiuksiini haluan. Miten en ole aiemmin tajunnutkaan! Varmaan kymmenen vuotta tai enemmänkin olen värjännyt hiuksia vähän omaa hiusta tummemmanruskeaksi ja ekaa kertaa haluan nyt ihan oman värini takaisin. Parasta olisi, jos saisi tavallaan pohjaväriksi oman supisuomalaisen maantiensävyisen viileän vaaleanruskean ja siihen balayage-tekniikalla vaaleaa raitaa. Jatkossa ylläpito olisi helppoa ja halpaa, kun ei joka kuukausi tarvitseisi värjätä tyveä (ja altistua voimakkaille aineille päänahassa), pari kertaa vuodessa vaikka vähän vaaleeampaa raitaa latvaosaan ja leikkaus. Jes, tämä idea toteutetaan!

Varasin ajan jo ensi viikolle Jyväskylän Glo Hairiin Jennille. Puhelimessa ja hiuksiani vielä näkemättä Jenni ei vielä tietenkään osannut varmaksi sanoa, mitä tekniikkaa käytämme ja riittääkö yksi kampaajakäynti riittävän vaalean lopputuloksen saavuttamiseen. Luultavasti testaamme uutta Olaplex-menetelmää, jonka pitäisi vaalentaa tuhoamatta hiuksia. Jihuu, en malta odottaa! Palaan tänne sitten ensi viikon lopulla kertomaan kuvien kera miten meni ja millainen tuli.

Tällä kertaa en meinannut saada puhelinta ja tietokonetta synkkaamaan, enkä siksi saanut puhelimesta tarkoittamiani kuvia tähän postaukseen. Jospa näistä kuitenkin saa selvää mitä tarkoitan tuolla muodonmuutoksella:
Tänhetkinen tilanne: tummaksivärjätty tyvi ja ärsyttävästi kellertävä latva. Kiitos Saralle muuten kuvista! <3

Kenzan hiukset, perfection! Jotain tämänsuuntaista kun saisi itsellekin!
Onko jollain muuten kokemusta tai tietoa tuosta Olaplex-vaalennuksesta? Onko se tosiaan tavallista vaalennusta hellävaraisempi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti