Akvarelleista ja postaustahdista

Hehei!

Äkkiäpäs vierähti melkein viikko ekasta postauksesta. En ajatellut että ihan näin kauan menisi uuteen moikkaamiseen täällä, etenkin nyt kun ihan alussa mielessä risteilee erilaisia postausideoita ja asiaa olisi sen kun valkkaisi vaan mistä aloittaa, heh. Kulunut viikko on ollut kiireinen ja työntäyteinen, mutta jokunen muukin asia on vaikuttanut hitauteen. Heti pieni paljastus bloggaamiseen ja postaustahtiin oleellisesti liittyen: MINULLA EI OLE OMAA KAMERAA. Tuo olikin yksi merkittävä syy miksi alunperinkin olen arvuutellut että kannattaako omaa blogia perustaa alkuunkaan. Hyviäkään ideoita kun ei oikein tee mieli jakaa ilman hyvälaatuisia kuvia ja omalla kohdallani koen kuvat tekstiä tärkeämpinä.

Onneksi ihanat - ja kameralliset - ihmiset lähellä tarjosivat kuvienottoapua, ja lähdetään sillä liikkeelle. Hurjasti kiitoksia jo heti alkuun poikaystävälle ja työkaverille! Ymmärrettävästi, kuvaaminen riippuu nyt siis omien aikataulujeni lisäksi myös muiden aikatauluista. Hätäapuna käytän varmasti iPhone-luurini kameraa, mutta koitan välttää sitä ja saada kasaan mahdollisimman hyvälaatuisia kuvia aina kun vain mahdollista. Ja tietenkin, mikäli bloggaaminen vie mennessään, hankin oman kameran sitten aikanaan.

Muutenkin tahtiin liittyen, en kuitenkaan aio ottaa hurjia paineita olla nopea. Mieluummin lisään tänne laadukkaampaa ja oikeasti kiinnostavampaa katsottavaa, kuin tiheään "kunhan-on-jotain" -kamaa. Katsellaan, muodostuuko tasainen julkaisuväli vai poukkoilenko enemmänkin. Yleisesti olen blogeissa huomannut aika paljon pahoittelua ja anteeksipyytelyä välipäiviin liittyen, ja itselleni aina sellaista lukiessani iskee olo että voi kun se bloggaaja ei noin huolehtisi, ei kukaan ota lukemista niin henkilökohtaisesti että loukkaantuisi (tai ei ainakaan minun mielestäni ole normaalia loukkaantua). Jos jotain blogia on innostunut seuraamaan niin kyllä sitä uuden postauksen ilmestyessä on vain iloinen eikä sadattele että perhana nyt meni kyllä niin pitkä aika että vihaksi pistää lukea, hahah!

Siispä, toivon, että kukaan ei minunkaan postaustahtia tai kuvien laatua ota kovin henkilökohtaisesti tai liikaa sydämenasiakseen. Blogi kuitenkin on jokaisen ylläpitäjän oma kuvaus valitsemistaan asioista, valitsemassaan muodossa, ja omanlaisella tahdilla, kunkin elämään sopivasti limittyen. Ei liene olemassa edelleenkään jotain ainoan ja oikean bloggaamisen henkeä, muottia, josta vähänkään poikettaessa kenenkään täytyy olla pahoillaan. Innolla odotan että pääsen jakamaan kivoja juttuja täällä, ja toivotaan että jäljestä tulee (riittävän) hyvää ja (riittävän) usein!

Olin ajatellut seuraavaksi asupostausta, mutta koska miekkonen on parhaillaan reissussa ja kollega sukuloimassa, nyt kun itselläni olisi aikaa, niin tyydytään tällä erää kuviin, joita koneelta löytyy valmiina. Kenties huomenna saan sitten kasaan uusia kuvia, jee!

Olen aina rakastanut yli kaiken kuvataidetta. Lapsena kotona seurasin vierestä kun äiti ja isä maalasivat ja piirsivät. Olin niin kateellinen ja turhautunut kun en silloin osannut tehdä kaikkea perässä. En ole opiskellut kuvataidetta, itseoppinut vain, vanhempien ja koulun kuvistuntien oppien mukaisesti. Vanhempien kirjahyllyistä olen vuosien aikana nyysinyt ja myöhemmin itse sieltä täältä ostanut taidekirjoja ja niissä riittää ammennettavaa. Nykyisin maalaan akvarelleja omaksi ilokseni ja tilaustöiksi silloin kun ennätän. Maalaaminen vaatii tietynlaista uppoutumista ja flown saavuttamista, joten tarvitsen oikeastaan tyhjän vuorokauden uuden työn alkuun eikä se useinkaan ole mahdollista. Vaan kun tällainen "taitelijuus" koittaa niin kyllä mieli lepää - ajantaju katoaa ja mieli on yhtäaikaa sekä äärilevollinen että selkeä ja täynnä puhtia ratkoa siellä kiertäneitä pulmia. Vähän vaikea selittää, mutta hyvin hyvin rentouttavaa ja terapeuttista, ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tässä muutamia uusimpia töitäni:

Tilaustyö. Mallina itseasiassa erään neidin Instagram-selfie.

Yksityiskohta.

Mukaelma Natalia Vodianovan mustavalkoisesta valokuvasta.

Muotilehden random-meikkimallikuva.

Tilaustyö. Tehtävänanto oli: nainen, joka katsoo vasemmalle, hiukset lentää tuulessa ja jotain lintuja kuvaan mukaan. Väritoiveina oli musta, valkoinen ja keltainen, mutta muitakin värejä sai olla.

Maalaaminen onkin nyt ajankohtainen juttu, sillä aloitan tänään uuden tilaustyön. Tällä kertaa mallina on ihan erilainen tyyppi, ei tyttö laisinkaan. Jännittävää, taipuuko taidot ihan uudenlaiseen maalaukseen! Palaan ehkä tänne näyttämään millainen tuli, jos työ onnistuu.

Meitsi siis uppoutuu taiteilemaan, oikein rentouttavaa viikonkoppua kaikille!